Betonitutkimukset

Betonirakenteet, kuten muutkin ulko-olosuhteissa olevat rakenteet vaativat huolenpitoa ja niiden kuntoa tuleekin tarkkailla sekä varsinkin tutkia määrä-ajoin. Usein nämä kiinteistön yksi tärkeimmistä rakenteista eli ulkovaippa rakenteet jäävät helposti kiinteistöjen muiden sisällä olevien korjausten ja huolenpidon jalkoihin.

Saattaa olla myös harhainen käsitys, että kyllähän se betoni kestää pitkäänkin ulkoilman vallitsevat rasitukset. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole.

 Vanhemman rakennuskannan (1950-) betoni yleinen käyttöikävaatimus on noin 50 vuotta. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että ilman oikeaan aikaan suoritettuja eriasteisia korjaustoimia ja niitä edeltäviä kuntotutkimuksia, ollaan helposti tilanteessa, että kiinteistön julkisivu- ja parvekerakenteet ovat loppuun ajettu, josta taas aiheutuu kalliita ja mittavia korjaustoimia ja jopa koko ulkoseinä/parvekerakenteiden uusimisia.

 Julkisivu- ja parverakenteille ei riitä pelkkä silmämääräinen arvio, silloin havaitaan yleensä jo näkyvät vauriot ja ollaan ehdottomasti myöhässä vastuullisesta ja hallitusta kunnossapidosta. Usein betonivauriot alkavat piilevinä betonin sisältä käsin, jolloin niitä ei voida visuaalisesti havaita, varsinkaan alkuvaiheessa. Valitettavan usein kuntotutkimus tilataan siinä vaiheessa, kun ollaan jo pahasti myöhässä. Kokemusperäisesti suurin osa taloyhtiöitä toimii juurikin edellä mainitulla tavalla. Korjausvelka julkisivujen sekä parvekerakenteiden osalta on Suomessa valitettavan suuri. Koskee toki myös muitakin kiinteistöjen saneeraus toimia, tässä ei nyt oteta niihin kantaa, ne ovatkin sitten aivan oma tarina.

 Ei tule unohtaa, että taloyhtiöiden hallitus ja osaltaan isännöitsijät ovat vastuullisia oman kiinteistönsä huolessa pidosta ja heidän tehtävä on ylläpitää kiinteistön elinkaari mahdollisimman pitkänä ja näin ollen taata osakkaille heidän omaisuutensa arvon säilyminen ja asumismukavuus.

 Julkisivu- ja parvekerakenteiden nykyhetkinen kunto todennetaan siis luotettavasti ainoastaan kuntotutkimuksella. Tulee myös muistaa, että julkisivun tärkein ominaisuus on suojata kiinteistön seinärakennetta erilaisilta rasituksilta. Julkisivu suojaa osaltaan myös

Betonirakenteiset julkisivut ja parvekkeet olisi järkevää tutkia yleensä ensimmäisen kerran, kun kiinteistöä on käytetty 20-30 vuotta. Edellä mainittu aikajänne on toki suuntaa-antava ja tarve tutkimuksille tulee yleensä arvioida tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukset suoritetaan voimassa olevien ohjeiden ja suositusten mukaisesti (Suomen Betoniyhdistys Ry:n Betonirakenteiden kuntotutkimus BY42 ja Rapattujen julkisivujen kuntotutkimus BY44). Suositeltavaa olisi uusia jo kertaalleen tehty kuntotutkimus 10-15 vuoden välein, varsinkin jos väliaikana ei ole suoritettu mitään korjaustoimia. Näin pysytään rakenteisen kunnon osalta paremmin ajan tasalla ja tulevat korjaustyöt osataan aikatauluttaa oikeaan ajankohtaa. Kuntotutkimusten järkevään ajankohtaa vaikuttaa toki muutkin ulkovaippaan tehtävät korjaustoimenpiteet, esim. ikkunoiden vaihto.

Usein on myös järkevää suorittaa samaan aikaan julkisivujen-sekä parvekkeiden kuntotutkimukset. Näin ollen saadaan usein myös kustannussäästö, kun samalla kerralla hyödynnetään nostokoriautoa molemmissa tutkimuksissa ja saadaan kerralla kokonaiskuva julkisivu sekä parvekerakenteiden kunnosta ja samalla selviää molempien rakenteisen nykykunto, joka vaikuttaa luonnollisesti korjauksien aikataulutukseen ja kustannusarvioihin.

 Aikaisemmin on voinut hakea myös Aralta avustuksia kuntotutkimuksiin, mutta nykyään se mahdollisuus on valitettavasti poistunut, mikä on huonoa. Avustuksen hakumahdollisuus päättyi tämän tammikuussa 2024.

 Betonirakenteiden kuntotutkimuksen kulku pääkohdittain:

1. Tilaaja toimittaa tarjouspyynnön, kannattaa muistaa hyödyntää tilaajanohjeita, joita on laatinyt By, eli betoniyhdistys.
2. Tarjouskatselmus kohteessa sekä riittävien lähtötietojen saanti, kuten isännöintitodistus sekä kohteen piirustukset (rakenne+pääpiirustukset) sekä mahdolliset alueet, joihin ei voi pysäköidä nostokoriautoa.
3. Laaditaan kohdekäynnin ja saatujen lähtötietojen perusteella kuntotutkimustarjous, joka sisältää aina myös tutkimussuunnitelman ja erittelyn, mitä tarjottu kuntotutkimus pitää sisällään. Huomioidaan otannan merkitys tulevan kuntotutkimusraportin riittävän tarkan laatimisen perusteeksi.
4. Valitaan riittävän kokemuksen ja koulutuksen omaava kuntotutkimuksen suorittaja yritys.
5. Suoritetaan kuntotutkimus ja siitä kattava raportti, mahdollisesti eteen tulevan korjaussuunnittelun tueksi. Laaditaan kuntotutkimusraportin tietojen pohjalla korjaussuunnitelma.
6. Tarvittavat kokoukset taloyhtiön hallituksella päätösten tekemistä sekä tekijöiden (suunnittelu, urakointi sekä valvonta) valintoja varten.
7. Huomioidaan korjaustyössä riittävä valvonta, parhaimman ja pitkäaikaisen lopputuloksen takaamiseksi.
8. Lopputuotteena tulisi olla laadukas korjaustyö/ ja jossain tapauksissa myös uusiminen, jolla saadaan korjatulle rakenteelle mahdollisimman pitkä käyttöikä.

Mitä sisältyy kuntotutkimukseen?

 Kuntotutkimus koostuu pääosin rakenteista suoritettavilla poranäytteillä sekä muilla kenttätyömittauksilla ja lisäksi laboratoriokokeet, joista seuraavaksi kerrotaan hieman lisää.

 Poranäytteet:

Kuntotutkimuksen kulmakivenä voidaan todeta tutkitusta rakenteesta läpi porattu poralieriö. Silloin päästään tarkastelemaan betonin kuntoa koko rakenteen paksuuden osalta. Poralieriön halkaisija on normaalisti noin 50-75 mm. Tutkitun betonin suurin raekoko ohjaa myös poralieriön halkaisijan valintaa. Eli mitä isompi on suurin raekoko, sitä suurempi halkaisija tulee poralieriöllä olla.

Poranäytteiden lopullinen määrä valitaan yleensä ohjeistuksen sekä kokemusperusteisen tiedon perusteella.

Usein valitettavasti tutkimuksen kustannukset ohjaavat toteutunutta tutkimuslaajuutta sekä poralieriöiden kpl määrä. Ja tästä johtuen voidaan joutua tekemään varsinaisen kuntotutkimuksen jälkeen vielä lisänäytteidenottoa, jotta raportin luotettavuus saadaan rakenteen kuntoa arvioidessa riittävälle luottamustasolle. Riittävän luottamustason arvioinnissa tarkastellaan saatuja tutkimustuloksia ja arvioidaan niiden hajontaa ja sen vaikutusta luotettavuuteen.

Kohteessa tehtävät mittaukset ja havainnot:

Yleensä kohteessa tehdään seuraavia mittauksia.

Betonissa olevien terästen peitekerrosmittaus, eli selvitetään millä syvyydellä teräkset rakenteessa sijaitsee, ja onko betoni kuinka syvälle karbonatisoitunut (Tavallisesti betonin pH on noin 13-14, mutta karbonatisoituminen pienentää betonin emäksisyyttä. Betonin tuoma raudoituksen kemiallinen suoja katoaa, kun betonin pH laskee noin yhdeksään), eli sijaitseeko teräkset betonissa emäksisessä betonissa, joka suojaa teräksiä ruostumiselta. Ilman hiilidioksidi pyrkii tunkeutumaan betonin ulkopinnasta syvemmälle betoniin, josta aiheutuu betoni ominaisen emäksisyyden häviäminen. Tästä johtuen betoni, joka on menettänyt sen emäksisyyden aiheuttaa teräksille olosuhteen, jossa ne alkavat ruostua. Hiilidioksisuuden tunkeutumiseen betonissa vaikuttaa seuraavat asiat. betonin tiiveys, sekä olosuhteen, märkä/kuiva. Märässä betonissa karbonatisoituminen on hitaanpaa, kuin kuivassa betonissa. Tiivis betoni vastustaa merkittävästi myös karbonatisoitumisen etenemistä, kun taas mahdollisesti pakkausrapautunut ja betonin säröily kiihdyttää karbonatisoitumisen nopeutta.

Huomioidaan myös haitta-ainetutkimukset, pääosin asbestinäytteet sekä lisäksi julkisivujen saumausten PCB-PB näytteet. Joissain tapauksissa tulee myös huomioida maalien mahdolliset raskasmetallinäytteet.

Karbonatisoituminen määritetään normaalisti betonin ohuthienäytteestä siihen tarkoitetulla PH indikaattori testinesteellä, joka värjää emäksisen betoni violetilla värillä ja karbonatisoitunut betoni pysyy värittömänä. Tästä mitataan sitten raja-alueen etäisyys näytteen ulkopinnasta lähtien.

Laboratoriotutkimukset (poratuista poralieriöistä)

 Yleensä betonirakenteiden kuntotutkimus pitää sisällään seuraavia laboratoriotestejä:

Betonin vetolujuus

Betonin kloridipitoisuus

Betonin mikrorakennetutkimukset (Ohuthie ja pintahie)

Haitta-ainetutkimukset; asbesti, js-saumamassojen PCB-Pb

Betonin karbonatisoitumissyvyyden mittaus

Joissakin tapauksissa liittyy kuntotutkimuksiin myös julkisivun lämmöneristeen mikrobitutkimukset.

Raportti kuntotutkimuksesta

Raportoidaan mahdollisimman kattavasti kenttätutkimuksissa tehdyt havainnot, mittaukset sekä laboratoriotulokset. Yleensä raporttiin sisällytetään suuntaa-antavat korjausehdotukset. Pyritään antamaan tilaajalla hyvä kokonaiskuva tutkittujen rakenteiden sen hetkisestä kunnosta ja arvioiden myös rakenteiden jäljellä oleva turvallinen käyttöikä. Raportissa tuodaan myös esiin mahdollisia käyttöturvallisuuteen liittyviä vaaroja/riskejä Kuten mahdolliset betonikappaleiden putoamisriskit jne.